Hei pitkästä aikaa!

Taas on uusi kouluvuosi pyrähtänyt käyntiin. Kesä meni töissä. Pääsimme molemmat hoitoalan töihin, vanhainkotiin ja kehitysvammaisten ohjaajaksi. Paikat olivat työharjotteluista ennestään tuttuja. Hieman ehdimme myös lomailla loppukesästä ja levähtää ennen koulun alkua. Kouluun oli ihan kiva tulla loman jälkeen. Tämä on kolmas vuosi eli koulutusohjelmavuosi, eli uusi luokka. Suurin osa on ollut kuitenkin ennestään tuttuja, ja uusiakin tuttavuuksia on tullut nopeasti!
Miepässä aloitimme opiskelut tutustumalla toisiimme, ja saimme tietoa mitä tuleva koulutusohjelmavuosi pitää sisällään. Ryhmämme on pieni, meitä on vain 14. Se on ihan hyvä, että on pieni ja tiivis porukka. Miepässä keskustelemme paljon asioista, osa asioista ovat aika henkilökohtaisia, kun puhutaan esim. omista kokemuksistamme, siksi onkin hyvä, että porukassa kaikki ovat tuttuja ja ilmapiiri on luotettava. Opinnäytetyön suunnittelua ja pian toteutustakin on tulossa, siitä lisää myöhemmin. Olemme käyneet läpi eri mielenterveys-ja päihdetyön sairauksia, hoitomenetelmiä ym. Tehtäviä on ollut ihan sopivasti, ei liikaa. Toki niitä kasaantuu, jos niitä ei tee ajallaan. Kahtena viimeisenä vuotena onkin oppinut, että tehtävät kannattaa tehdä heti pois alta, ettei niitä keräänny paljon. Sitten ne vain stressaavat ja kynnys aloittaa niiden tekeminen on entistä suurempi. Koulutusohjelmassa opiskelu on mielenkiintoista ja antoisaa. Oma motivaatio ja asenne on tärkeää! Ensimmäinen työssäoppimisjakso meillä alkaa lokakuun lopulla, ja kestää kuusi viikkoa. Keväällä on toinen kahdeksan viikon työssäoppiminen. Kaksi ryhmästämme on vuoden aikana lähdössä työssäoppimaan Espanjaan Fuengirolaan. Koulutusohjelmavuoteen kuuluu myös valinnainen tutkinnon osa, joka on 10 opintoviikkoa. Se on keväällä viimeisessä jaksossa juuri ennen valmistumista. Vuoteen kuuluu myös opintomatka ja tutustumiskäyntejä. Olemme käyneet jo tutustumassa lasten psykiatriselle osastolle ja marraskuussa menemme Helsinkiin opintomatkalle mielenterveysmessuille. Matkaan lähdemme junalla ja yövymme hotellissa. Tätä reissua kaikki jo odottavat.

koulutusohjelmavalinta!

Opiskelemme nyt toista vuotta elikkä ensi vuonna on edessä koulutusohjelmavuosi. Hakeutumisaika umpeutui maaliskuun puolessa välissä ja nyt jänskätämme mihin koulutusohjelmiin pääsemme Koulussammehan on erilaisia koulutusohjelmia:


- Ensihoito
- Kuntoutus
- Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus
- Mielenterveys ja päihdetyö
- Sairaanhoito ja huolenpito
- Vanhustyö
- Vammaistyö


Ne koulutusohjelmat alkavat, joihin on tarpeeksi opiskelijoita. Vaihtuvuutta voi siis olla vuosittain, eivätkä kaikki koulutusohjelmat ala joka vuosi.


Meillä oli koulutusohjelmiin hakeutumispäivä. Meri haki mielenterveys-ja päihdetyöhön ensimmäisenä, ja toisena vanhustyöhön. Jenna valitsi ensimmäiseksi lasten ja nuorten hoito ja kasvatus ja toisena vaihtoehtona on myös vanhustyö. Päivä ei ollut erityisen jännittävä, mutta sisälsi paljon odottelua. Meillä oli päivän aikana kaksi haastattelua. Haastatteluissa keskusteltiin opettajien kanssa koulutusohjelmavalinnoista. Kerroimme miksi haimme juuri niihin koulutusohjelmiin ja meiltä kyseltiin erilaisia kysymyksiä. Kaikkiin koulutusohjelmiin haastattelut ovat tietenkin hieman erilaisia. Ensihoitoon hakeutuessa on myös kuntotesti. Nyt vain odotellaan kun tällä viikolla saamme tietää pääsimmekö niihin koulutusohjelmiin mihin halusimme.
Koulussamme on nyt meneillään soveltuvuuskokeita, joten tsemppiä niihin osallistuville :)

Kuntoutuksen tukemisen työssäoppiminen 5 viikkoa

Niinkuin tuossa edellisessä tekstissä mainitsin, niin 2 viikkoa on kulunut ja 3 vielä jäljellä. Aika on mielestäni mennyt hurjan nopeasti ja on päässyt tosi hyvin kiinni työhön. 


Minä (Jenna) olen harjoittelemassa Kannuksessa; Kitinkannuksessa. Kitinkannuksessa on Kuntoutusta,kuten neurologista - ja avokuntoutusta ym., sotainvalidien laitoshuoltoa, majoituspalveluja... ja paljon muuta. 


Olen harjoittelemassa pääsääntöisesti osastolla mutta pääsen "oman" kuntoutujani mukaan myös kuntoutukseen eli fysioterapiaan ja erilaisiin hoitoihin. Osastolla työnkuvaani kuuluu enimmäkseen perushoito; aamu - ja iltatoimet, peseytymisessä,ruokailussa,pukemisessa ym. avustaminen. Työvuoron aikana pyrin myös viettämään aikaa asiakkaiden kanssa keskustelemalla, kuuntelemalla, lukemalla lehteä ja kaikkea mitä keksitään yhdessä. Hoitotyössä pyrin tukemaan asiakkaiden toimintakykyä ja työskentelemään kuntouttavalla työotteella.


Minä (Meri) Olin Kalajoella mäntyrinteen vanhainkodissa. Mäntyrinteellä asukkaita autetaan päivittäisissä toiminnoissa; aamu- ja iltatoimissa, ruokailussa, pukeutumisessa... Paikka oli tosi kiva ja vanhuksille on tärkeää keksiä monenlaista kuntouttavaa toimintaa.
Ikävä kyllä jouduin vaihtamaan paikkaa henkilökohtaisista syistä ja ensi viikolla aloitan Ullavassa kehitysvammaisten hoitokodissa/päivätoimintakeskuksessa. Innolla odotan, vaikka aina uuteen paikkaan meneminen jännittää. 

Bloggaajien esittely

Hei pitkästä aikaa ! Meillä on menossa Kuntoutuksen tukemisen työssäoppiminen parhaillaan ja 2 viikkoa ollaan oltu nyt harjoittelemassa, 3 viikkoa vielä jäljellä. 

On ollut sen verran kiirettä että ei ole ollut aikaa päivittää tänne blogin puolelle mutta ajattelin nyt sitten nyt iskeä kunnolla ja iskeä heti kaksi tärkeää juttua tänne blogin puolelle. Elikkäs me kaksi lähihoitajaopiskelijaa jotka tätä blogia ylläpidämme emme ole tietysti edes esitellyt itseämme joten nyt on jo korkea aika esitellä meidät eli:

Nimi: Jenna 
Ikä: 18 vuotta
Asuinpaikka: Kannus







 

 Nimi: Meri 
 Ikä: 17 vuotta
 Asuinpaikka: Kaustinen








Kiitämme ja kumarramme !

Yhteishaku

Yhteishaku on käynnissä. Kun yhteishaku oli itselle ajankohtainen kaksi vuotta sitten, niin mielessä pyöri monenlaisia kysymyksiä. Niinpä ajattelimme vastailla muutamiin kysymyksiin, jotka askarruttivat sotelle hakiessa.

Miten selviän soveltuvuuskokeista?
Soveltuvuuskoepäivä on jännittävä, kuten aikaisemmassa soveltuvuukokeita käsittelevässä postauksessa olemme kirjoittaneet. Jokainen kuitenkin varmasti selviää siitä, jos asenne on kohdillaan! Tulee paikalle omana aitona itsenään ja tekee parhaansa niin se riittää.


Muutan toiselta paikkakunnalta..
Sotella ei ole omaa asuntolaa, mutta esim. kiinteistö oy tankkari tarjoaa kokkolassa opiskelijoille opiskelija-asuntoja, eikä vuokratkaan ole kovin pahoja jos yksityisiin asuntoihin vertaa. Tankkari 5 sijaitsee aivan koulun vieressä hyvällä paikalla. Soluasunnossa asuminen vaatii kärsivällisyyttä, mutta se voi olla myös antoisaa ja opettavaa. Myös yksityisiä asuntoja on tarjolla.


Miten osaan valita oikean koulutusohjelman?
Koulutusohjelmiin hakeudutaan vasta toisena vuonna, joten heti koulutuksen alussa ei tarvitse tietää mihin haluaa suuntautua. Monella varmasti on koulun alkaessa mielessä jokin koulutusohjelma mihin haluaa erikoistua, mutta suosittelemme kuitenkin olemaan avoimin mielin ja miettimään rauhassa koulutusohjelmavalintaa.  Mieli myös saattaa muuttua monesti. Työssäoppimisista oppii paljon ja niiden kautta näkee erilaisia työtehtäviä, joissa lähihoitaja voi työskennellä. Toisena vuotena on myös koulutusohelmiin valmentavia opintoja, niissä koulutusohjelmat tulevat tutuksi ja on mahdollisuus pohtia, mikä voisi olla itselleen juuri sopiva koulutusohjelma.


Saanko koulusta kavereita?
Kumpikaan meistä kirjoittajista ei tuntenut ketään kun ensimmäisenä päivänä astuimme outoon kouluun. Tutorit olivat ensimmäisenä päivänä luokassamme ja muutamien viikkojen kuluttua koulun alkamisesta olimme ryhmäytymispäivässä Kälviällä, jossa viimeistään koko ryhmä oli tullut tutuksi. Sotella ilmapiiri on hyvä, joten kavereita löytyy varmasti.


Miten voin hakeutua tutoriksi?
Koulussamme on tutortoimintaa. Tutorit ohjaavat ja opastavat uusia opiskelijoita, esittelevät koulua sekä ovat järjestämässä erilaisia tapahtumia. Tutoriksi voi hakeutua ensimmäisen vuoden kevätlukukaudella. Tästä asiasta infotaan hyvin ja annetaan ohjeet miten voi hakeutua. Tutorina oleminen vaatii sitoutumista tehtävään.

Työssäoppimisista

Ajattelin hieman kertoa kokemuksiani työssäoppimisista, joita meidän ryhmällämme on nyt takana kolme. Työssäoppimiset jäävät varmasti päällimmäisenä lähihoitajakoulutuksesta mieleen, koska niiden aikana on oppinut todella paljon niin työstä kuin itsestään. Koulun penkillä istumista kahdeksasta neljään ei voi edes verrata työssäoppimisiin. Tekemällä oppii parhaiten sanonta sopii hyvin tähän. Työssäoppimisista on jäänyt hyviä kokemuksia ja muistoja, mutta tietenkin myös ikäviä asioita, joita työssä tapahtuu. Myös omista virheistä on oppinut paljon. Virheitäkin täytyy tehdä, että osaa ottaa opiksi.
Ensimmäinen työssäoppiminen kasvun tukemisen-ja ohjauksen jaksolla oli tietenkin lasten parissa. Olin päiväkodissa 3-5 vuotiaiden ryhmässä. Ryhmä oli myös vuorohoitoryhmä, joten pääsin tekemään myös muutaman iltavuoron. Harjoittelupaikalle meneminen jännitti tosi paljon ja muistan, että menin väärästä ovesta sisälle. Työ päiväkodissa oli kuitenkin mukavaa ja vaihtelevaa. Onhan päiväkodissa tietty päivärytmi, mutta jokainen päivä oli erilainen. Lasten kanssa touhutessa tuli yleensä hyvä mieli ja töihin meni ja lähti sieltä pois hyvällä mielellä. Tietenkin myös hermot olivat välillä koetuksella. Päivä kului lasten kanssa leikkiessä ja pelatessa, ruokailutilanteessa avustamisessa, ulkoillessa...
Viimeisillä viikolla oli näyttö. Olin täytellyt näyttösuunnitelmaa jo aikaisemmin. Koulussakin sen tekoa harjoiteltiin, mutta tämä oli ensimmäinen näyttösuunnitelmani, joten "pallukoiden" avaaminen vaati aikaa. Näyttöni tein pitämällä toimintatuokioita. Siihen kuului sadun lukemista, päiväunien valvontaa, askarterteluhetken suunnittelu ja toteuttaminen. Viimeisellä viikolla oli myös arviointikeskustelu, johon osallistuu opiskelija itse tietenkin, opettaja ja työssäoppimispaikan ohjaaja. Siellä käydään läpi näyttösuunnitelma ja keskustellaan kuinka omat tavoitteet ovat toteutuneet työssäoppimisen aikana.
Toinen työssäoppimiseni oli kotihoidossa toisen opiskeluvuoden syksyllä hoidon-ja huolenpidon jaksolla. Tästä työssäoppimisesta tykkäsin paljon, koska työ oli vaihtelevaa ja vanhuksilta sai paljon hyvää palautetta ja kiitosta. Työssäoppimisen aikana näki paljon erilaisia koteja ja ääriolosuhteita siitä minkälaisissa elinympäristöissä vanhukset voivat asua. Kotihoidossa työhön kuului pukeutumisessa ja suihkussa avustamista, kodin askareita kuten pyykin pesua ja joskus myös pientä ruuanlaittoa. Lääkehoito oli tärkeää. Täytyi seurata, että asiakas on ottanut lääkkeet ja joidenkin luo lääkkeet viedään joka käynnillä. Pääsin myös pistämään insuliiniä, mittaamaan verenpainetta ja verensokeria... On tietenkin myös tärkeää pitää seuraa ja jututtaa vanhusta, voi olla että joidenkin luona ei käy kuin kotihoidon hoitajat. Työssäoppimisen aikana jouduin kahdesti tilanteeseen, jossa jouduttiin soittamaan ambulanssi.
Tähän työssäoppimiseen ei kuulunut näyttöä ollenkaan, mikä oli tavallaan helpotus. Kun harjottelu loppui tuntui, että kotihoito voisi ehkä olla mieluinen työpaikka.
Kolmas työssäoppiminen oli kauan pelätty terveyskeskuksen vuodeosasto ja sinne meneminen jännitti enemmän kuin mikään muu harjottelu. Olin kuntoutusosastolla, jossa oli paljon aivoinfarktista ja erilaisista murtumista kuntoutuvia potilaita. Työ oli fyysisesti välillä hieman raskasta, koska potilassiirtoja tehtiin paljon. Terveyskeskuksessa on tietty päivärytmi, ja siksi päivät tuntuivat usein samalta, vaikka tietenkin koko ajan tuli uutta kun potilaat vaihtuivat niin tiuhaan. Terveyskeskuksessa pääsin pistämään lihakseen ja ihonalaiskudokseen. Lääkehoidon oppiminen toteutettiin sairaanhoitajan kanssa. Tein enimmäkseen aamuvuoroja, mutta myös iltavuoroja ja yhden yövuoron. Jokainen vuoro oli erilainen. Aamuvuorossa esim. avustetaan potilaita aamutoimissa ja iltavuorossa tietenkin iltatoimissa. Ruoan jako ja syömisessä avustaminen, verenpaineen ja verensokerin seuraaminen kuuluivat myös jokaiseen vuoroon. Pääsin myös osallistumaan haavojen hoitoon ja moniin muihin hoitotehtäviin. Kirjaaminen oli myös tärkeää.


 Seuraava työssäoppimiseni on tällä kuntoutumisen tukemisen jaksolla maaliskuussa. Teen sen Kalajoella seniorikeskuksessa. Innolla odottaen, vaikka tietenkin aina ennen uutta työssäoppimista jännittää, mutta niin varmaan pitääkin :)

Lähihoitajapäivät Kokkolassa 7.2

Heti ensimmäiseksi anteeksi kun tämä postaus lähihoitajapäivistä tulee vasta nyt mutta on ollut ongelmia kuvien latauksessa tänne ! :D

Lähihoitajapäiviä vietettiin siis 7.2 Kokkolan Sosiaali- ja terveysalan opistolla ja helpoin tapa varmasti kertoa päivästä on kuvien muodossa. Meidän tutoreiden tehtävänä oli olla apuna mm. aulassa infossa vastaamassa kysymyksiin, kierrättämässä vieraita erilaisilla pisteillä mitä opiskelijat ja opettajat olivat valmistelleet jne. Onneksi kerkesimme myös jonkin verran kulkea kamera kädessä ja ottaa valokuvia, mutta kuvia ei ole edes puolesta mitä päivän aikana oli ohjelmassa. Erilaisia toimintapisteitä oli mm. askartelu, valokuvaus ja koulutusohjelma pisteet jotka olivat todella mielenkiintoisia. Päivän aikana oli tietysti myös luentoja auditoriossa johon halukkaat saivat osallistua.

Pohjola-salissa oli päivän aloitus. Siellä kerrottiin tarkemmin päivän ohjelmasta ja missä tapahtuu mitäkin. Saimme myös nauttia lauluesityksistä. Pohjola-salissa oli koko päivän ajan erilaisia liittoja ja järjestöjä esittäytymässä sekä muita erilaisia mielenkiintoisia pöytiä joita oli mukava kiertää.

Lähihoitajapäivän teema.

Kuvia Sapero pisteestä. 

Olimme päivän jälkeen hiukan väsyneitä mutta onnellisia siitä kuinka hyvin kaikki sujui. Onnistuimme koko koulun voimin järjestämään loistavat lähihoitajapäivät täällä Kokkolassa. Ensi vuonna lähihoitajapäivät järjestetään Oulussa eli sinne siis ! 

P.s Kuvissa olevilta henkilöiltä on saatu lupa kuvien julkaisemiseen!

 

milloinhan soveltuvuuskoe kutsu kolahtaisi postilaatikkoon ?

Hei ! Ajateltiin kertoa nyt meidän opiskelun alkamisesta täällä Kokkolan Sotella ja miten se on jatkunut tähän päivään asti. Päätimme aloittaa pääsykokeista kertomalla sehän on ensimmäisenä edessä ennen opiskelujen alkamista.

Keväällä 2010 olimme vielä molemmat yläasteella pähkäilemässä sitä, että mihin kouluun hakisi opiskelemaan. Molemmilla meillä oli aika selvät sävelet että ensimmäinen vaihtoehto on ehdottomasti sosiaali -ja terveysalan perustutkinto ja ehdottomasti Kokkolaan piti päästä opiskelemaan lähihoitajaksi. Kun haku oli tehty niin jäimme jännitämään milloin soveltuvuuskoe kutsu kolahtaisi postilaatikkoon. No, sehän sieltä kolahti sitten huhtikuussa ja muistelisimme, että soveltuvuuskokeet olivat toukokuun alussa.

Kyseinen päivä oli jännittävä ja ehkä vähän pelottavakin. Soveltuvuuskokeisiin on hankalaa etukäteeen valmistautua, vaikka saimmekin kuulla vinkkejä tutuilta mitä vastassa voisi olla. Tärkeintä on tulla paikalle omana itsenään ja yrittää parhaansa. Siitä kuitenkin jokainen hakija selviää varmasti hyvin, kunhan oma asenne on kohdillaan.  Aluksi täyttelimme aulassa lomakkeita ja siitä sitten siirryttiin Tutorien opastuksella soveltuvuuskoe luokkaan. Meiltä testattiin muistia, matematiikkaa, kirjoitimme esseen itsestämme..  Tämän jälkeen oli psykologin haastattelu sekä valokuvaus.  Kaikista hakijoista otetaan siis valokuvat, että meidät muistetaan ;)

Päivän aikana oli porrastetusti opettajien haastattelu sekä ryhmätehtävä. 
Soveltuvuuskoepäivä jälkeen fiilikset olivat aika sekavat uudessa ympäristössä outojen ihmisten kanssa oltua, mutta hyvä mieli kuitenkin jäi.

 kuva: google

Ready, Steady, GO !

Hei ! Täällä kirjoittelee kaksi lähihoitajaopiskelijaa Kokkolan Sosiaali- ja terveysalanopistolta. Olemme 2. vuoden opiskelijoita ja opiskelemme tällä hetkellä Kuntoutumisen tukemisen jaksoa. Olemme käyneet jo Kasvun tukemisen - ja ohjaamisen jakson sekä Hoidon ja huolenpidon jakson. Takana on jo kolme työssäoppimista erilaisissa paikoissa. Niistä ja muista opiskelujen iloista ja koulustamme lisää seuraavalla kerralla.


<3: Meri ja Jenna